Avaruussukkula Discovery nousee siis viimeisenä lajinsa edustajana avaruuteen Cape Kennedy´stä klo 11:57 a.m. torstaina 16. syyskuuta (tosin NASA juuri lisäsi sivulleen mahdollisen Endeavour (kuvassa) -lennon joskus marraskuun puolivälissä, mutta tarkempaa aikataulua ei vielä ole). Blogin kirjoittaja varasi jo lentonsa lähtöä seuramaan.
Olen aikaisemmin nähnyt paikan päällä kolme sukkulan lähtöä ja voin vakuuttaa sen olevan todella vaikuttavan elämyksen. Kaksi näistä tapahtui juuri ennen auringonnousua aamulla ja olivat näyttävimpiä. Aurinko on vielä horisontin alapuolella ja apurakettien syttyessä tuntuu kuin aurinko nousisi ennenaikaisesti, valospektaakkeli puolikilometrisestä lieskasta on upea. "Kutsuvieraspaikalta" (kyllä, jos onnistuu varaamaan paikan, se on maksullinen ja menevät hetkessä) n.3,5 km:n päästä ääni tulee kymmenisen sekuntia myöhemmin, jyrinä joka infraäänien johdosta enemmänkin tuntuu koko vartalolla, kuin kuuluu.
Apurakettien, "boostereiden" irtoamisen näkee paljaalla silmällä pari minuuttia lähdöstä erkanevista savujuovista,tavallisella prismakiikarilla ne erottuvat horisontin alapuolella olevan auringon valaisemina kirkkaina neuloina. Sitten show alkaa olla ohi, päärakettimoottoreiden kalpean sininen vetyliekki loistaa vielä parisen minuuttia ja valtava kellahtava, mm. klooria ja suolahappoa (apurakettien hapettimesta, ammoniumperkloraatista) sisältävä savupilvi ajelehtii hiljaisessa tuulenvireessä merellepäin. Viimeinen näkemäni lähtö oli yöaikaan, noin klo 22:30 illalla ja siinä lensi myös ruotsalainen astronautti Fugselang. Suuri määrä pieniä Ruotsin lippuja heiluttavia turisteja kansoitti Cape Kennedyn ja pimeällä lähtö näkyi aina Washingtoniin ja New Yorkiin asti sukkulan noustessa vinosti ulospäin merelle Yhdysvaltain itärannikkoa pitkin. Valitettavasti tämä viimeinen keskipäivän lähtö ei ole aivan niin näyttävä.
Alla "esimakua" eli video Atlantiksen noususta:
Atlantis lift-off
