Uusilla energiateknologioilla pyritään hiilidioksidin vähentämiseen ilmakehässä. Monet uudet ideat näyttävät ensi katsannossa hyviltä, mutta perusteellisempi analyysi todistaakin, että on hypätty vain ojasta allikkoon. Mm. automaailmassa on otettu käyttöön nk. elinkaariajattelu, eli lasketaan auton kaikki päästöt sen raaka-aineiden kaivamisesta auton romutukseen ja mahdolliseen materiaalien kierrätykseen. Näin saadaankin mielenkiintoisia tuloksia, mm. Yhdysvalloissa esitettiin laskelma,jonka mukaan jättimaasturi Hummer oli ekologisempi kuin hybridi Prius, uutinen joka sai viherväen vetämään yrttiteen väärään kurkkuun.
Parhaillaan eräs energiayhtiö mainostaa ”saasteetonta” vesivoimaa. Kuitenkin SciAm-tiedelehdessä taannoin esitetty tutkimus paljasti, että vesivoimalan patoaltaan vedenpinnan vaihtelun paljastaman biomassan mädätessä saattaa syntyä jopa kolme kertaa niin paljon hiilidioksidia kuin vastaavantehoisessa hiilivoimalassa. ”Vesimiehet” vedonnevat siihen, että tässä on kysymyksessä ei-fossiilinen,”hyvä” hiili.
Sähköautot tulevat kovaa vauhtia ja niitä mainostetaan ”saasteettomina”. Sähkö kuitenkin nykyisin ja pitkälle eteenpäinkin kuitenkin tuotetaan pääosin hiilellä ja vasta julkaistu Britannian kuluttajaviraston ”Watchdog”-raportti kertoo, että sähköautot tuottavat hiilidioksidia jotakuinkin yhtä paljon kuin uudet dieselit, tässä on lähtökohdaksi otettu hiilivoimalan 544g CO2:a per kilovattitunti.
Sähköautot tarvitsevat paljon uusia ja eksoottisiakin metalleja. Akkujen litiumista tuottaa nykyisin toisen puolen vasemmistolaisen sotilasjuntan hallitsema Bolivia. Suomella tosin on myös runsaat litiumvarat ja mahdollisesti meillä jatkossa nähdään öljyn tapaan ”litiumsheikkejä”. Sähköautojen jatuulivoimaloiden generaattorien tehomagneeteissa tarvitaan mm. harvinaista maametalli scandiumia, jonka markkinoita hallitsee suvereenisti Kiina.
Dieselautoja suositaan taloudellisuudensa johdosta, mutta kuvio muuttuu toiseksi, kun muistetaan,että lisälämmitin talvella Tekniikan Maailman uuden testin mukaan vie polttoainetta jopa yli 3litraa/100km. Diesel myös tuottaa myrkyllisiä typen oksideja ja vaarallisia pienhiukkasia ja tänä talvena moni dieselisti on kironnut arktisen polttoaineen puutetta. Eipä ihme, että itse dieselin keksijäkin, Rudolf Diesel, epätoivoissaan hyppäsi lautalta sumuiseen Englannin kanaaliin.
Mikä sitten olisi oikeasti saastetonta tekniikkaa? Sähköauto silloin, jos sähkö tuotetaan todella uusiutuvilla polttoaineilla tai parhaiten, ydinvoimalla. Niin merkilliseltä kuin se saattaa kuulostaakin, hiilivoimala tuottaa enemmän jopa radioaktiivista säteilyä kuin ydinvoimala, hiilessä on aina mukana pieniä määriä radionuklideja. Vetytaloutta moni pitää tulevaisuuden ratkaisuna, syntyyhän vedyn palaessa vain vettä. Vety ei kuitenkaan ole oikeasti polttoaine, sitä ei saada mistään vapaana, vaan se täytyy tehdä vedestä joko hiilen avulla konvertoimalla kuten useimmiten nykyisin tai ydinsähköllä, vety on siis vain energian siirtäjä.
Vedyn varastointi on ongelmallista, se säilötään joko korkeassa paineessa, aina 700 bariin asti, nesteytettynä hyvin kylmänä kryopolttoaineena tai imeytettynä tiettyihin platinametallisieniin. Nesteytys yksin vie jo kolmanneksen vedyn energiasta, toisaalta siitä saadaan kolme kertaa niin paljon energiaa kuin hiilivedyistä. Säiliöstä tulee pakostakin suurehko, sillä nestevety painaa vain n. 70 g litralta bensiinin reilun 800 g:n sijaan.
Mikä uusista tulevaisuuden teknologioista on saasteetonta energiaa, sen aika näyttää, mutta teimmepä mitä tahansa, fossiiliset polttoaineet, hiili, öljy ja maakaasu tulevat vastaamaan leijonanosasta energiatalouttamme vielä ainakin seuraavat 20 vuotta.
