Eilisen ukonilman aikana peräti kymmenen Finnairin koneen kerrotaan joutuneen salaman iskemiksi ja moni joutui palaamaan kentälle tarkastusta varten. Tämä oli hyvin poikkeuksellista. Vaikka kirjoittaja on montakin kertaa ollut matkustajakoneessa rajussa ukkosmyrskyssä, viimeksi tämän vuoden syyskuussa iltalennolla Pariisista Genovaan Italiaan ukonilma loimusi koko matkan ajan sivuilla, niin ainoastaan kerran olen ollut koneessa, johon salama todella iski.
Tämä tapahtui noin 25 vuotta sitten. Olimme skottilaisen liiketuttavani kanssa tulossa Finnairin koneella Jyväskylästä Helsinkiin. Koneen alkaessa juuri laskeutua Helsinkiin sen alla oli oudosti keltaisena hohtava pilvi ja samassa välähti kirkaaasti, kuin joku olisi ottanut valokuvan isolla salamalaitteella koneen sisällä.
Yhtäaikaisesti kuului kova jysähdys, aivan kuin joku olisi iskenyt koneen ulkopintaan jättimäisellä moukarilla ja koko koneen runko värisi usean sekunnin ajan.
Kaikki katsoivat ympärilleen naama kalpeana ja lentoemäntä kiiruhti ohjaamoon. Hän tuli sieltä ulos parin minuutin päästä ja kuulutti rauhallisesti: "Se oli vain salama, joka iski koneeseemme, ei mitään vaaraa, kaikki on kunnossa!" ja laskeuduimme normaalisti.
Lentokonehan on sähköteknisin termein nk. "Faradayn häkki", sähköisku, vaikka kuinka suuri, ei pääse sen sisään ja matkustajat ovat turvassa sähköiskulta. Uusissa, paljon rungossaan komposiitteja sisältävissä koneissa on sen sisällä metalliverkko tätä varten (oletan). Suurin vaara on koneen elektroniikan häiriintyminen tai vikaantuminen. Teoriassa voi salama polttaa rei´än siiven polttoainesäiliöön ja aiheuttaa räjähdysvaaran. Näin lienee joskus käynytkin, mutta se on erittäin harvinaista, "negatiivinen lottovoitto". Salamat iskevät maailmalla vuosittain tuhansia kertoja lentokoneisiin ilman suurta vaaraa ja aina laskeudutaan tarkistamaan mahdolliset vauriot. Raju ja pelästyttävä kokemus, yhtä kaikki!
(Lukijat suonevat anteeksi tämän tilapäisen poikkeamisen blogin pääaiheesta)
