
Erehdyin minäkin valvomaan puoleenyöhän eilen ohjaaja Roland Emmerich´in uusimman rykäisyn parissa, edelliseen jossa "ilmastonmuutos" tuhosi Maan, jopa vihreiden Satu Hassi jakoi vapaalippuja ja suositteli katsomaan. Olipa ajanhukkaa ja hyvän yöunen tuhlausta, on väärin puhua tällaisen kohdalla edes SciFistä, mielestäni sekin edellyttää edes jonkinasteista luonnontieteen faktojen tunnustamista.
Lähtökohta, neutriinoteleskooppi yli kolmen kulometrin syvyydessä vanhassa intialaisessa kuparikaivoksessa oli kylläkin lupaava, juuri vanhoihin kaivoksiinhan neutriinoteleskoopit usein rakennetaan suodattamaan pois muut materian kanssa reagoivat hiukkaset. Neutriinot menevät Maan läpi kuin tyhjää vaan ja muutama miljoona neutriinoa läpäisee kehommekin joka sekunti ilman vähäisintäkään vaikutusta, onhan neutriino maailmankaikkeuden yleisin "hiukkanen" fotonin jälkeen ja aurinkomme tuottaa niitä runsain määrin. Ehkäpä tunnetuin neutriinoteleskooppi sijaitsee vanhassa nikkelikaivoksessa Kanadan Sudburyssa, SNO, jossa tutkijaryhmä McDonalds et al 2005 todisti auringon neutriinojen oskillaation ja siten massan. Uusin ja suurin, "IceCube" taas juuri valmistui Etelänavalle, kuutiokilometri kirkasta jäätä.
IceCube Mutta sitten, filmin mukaan auringossa tapahtui valtava purkaus ja "uuden tyyppinen" neutriinokuuro alkoi kuumentaa Maan sisustaa. Nyt mentiin lujaa fantasian puolelle, mikään kolmesta tunnetusta neutriinosta (joista kahden muun superpositio, eli niiden kvanttiaallonpituus on erilainen, ovat auringon neutriinot kolmasosaltaan) ei reagoi millään tavoin materian kanssa, vain äärimmäisen harvinainen suora törmäys atomiin aiheuttaa tunnusomaisen reaktion, Cherenkovin säteilyn, joilla ne tunnistetaan raskasvesi (D2O)-ilmaisimessa, jota SNO:ssa on tuhat tonnia eli miljoona litraa.
SNO Loppu filmistä sitten onkin tavanomaista katastrofirymistystä, sataan kertaan nähdyin tietokoneanimaatioin ja sankarin pakenemista kiharatukkaisten lastensa kanssa,miekkonen on tietenkin sankarien tapaan eronnut,mutta entinen muija kiinnostaa. Ja loppujen lopuksi, kun megatsunamit upottavat mantereet ja alkavat ulottua Mount Everestin huipulle, neljäsatataatuhatta onnellista pakenee jättimäisillä laivoilla, uusilla Noaan arkeilla uuteen kotiin Afrikkaan, joka jotenkin on jäänyt hukkumatta. On myönnettävä, että nukahdin välillä pätkiksi, mutta tuskin menetin mitään. Maya-intiaanit kuulemma ennustivat tämän jo tuhansia vuosia sitten, maailmanloppu tulee joulukuun 21. päivä tänä vuonna, koska kalenterinsa loppuu siihen. Minä pikemminkin uskon, että värikynänsä loppuivat silloin.