Näin joulun pyhinä on kenties aikaa pohtia hieman "ilmastouskon" takana olevaa fysiikkaa ja siitä johtunutta tieteen väärinymmärtämistä alarmistien leirissä.
Eräs ilmastouskon kulmakiviä on nk. "kasvihuoneilmiö" ja sen synnyttäjänä niin kutsuttu "takaisinsäteily" kylmästä atmosfääristä lämpimämpään maahan päin. Jo pelkästään termodynamiikan toisen lain perusteella tämä pitäisi ymmärtää mahdottomaksi. Väärinkäsitys johtunee siitä että valo käsitetään yksin hiukkasiksi, fotoneiksi, ei aaltopaketeiksi, mitä se todella on. Ei säteily tee poikkeusta ja kumoa termodynamiikan lakeja.
Kuten mm. ruotsalaisprofessori Claes Johnson esittää, ilmakehä toimii pikemminkin lämpöpumpun kuin kasvihuoneen tavoin. Kasvihuoneessa ei lämmön pidättymistä aiheuta kaasut, vaan konvektion estyminen. Ilmakehän tapaisessa avoimessa systeemissä konvektio säteilyilmiöiden ohella tasoittaa lämpötilat. Päiväntasaajalta nousee valtavat määrät vesihöyryä, siis lämpöä stratosfääriin ja tiivistyessään taas takaisin vedeksi kylmemmillä leveysasteilla se luovuttaa tuota lämpöä takaisin. On kummallista, kuinka tämä Svante Arhenniuksen todistamaton spekulaatio on reilun sadan vuoden aikana muodostunut tieteelliseksi faktaksi eräissä piireissä.
Principia Scientific
Climate Change Theory
perehdyin itse puolisentoista vuotta sitten ilmastonmuutoksesta kertovaan kirjallisuuteen. luin artikkeleita. keskustelin henkilökohtaisesti eräiden kansainvälisesti arvostetuimpien ilmastonmuutoksen tutkijoiden kanssa. mukana niin epäilijöitä kuin ipcc:n raportteja kirjoittaneita proffiakin. yritin löytää sellaisen tasapainoisen totuuden, jonka kaikki pystyivät allekirjoittamaan. ja se löytyi.
VastaaPoistaeli keskusteltaessa, kun ei ollut mistään suunnista propagandistista painetta, joka ikinen tutkija tunnusti seuraavat asiat:
- ilmaston jyrkkä lämpeneminen ei ole täysin varmaa. osa malleista näyttää näin tapahtuvan, mutta kukaan ei voi olla asiasta varma.
- ilmasto on lämpenemään päin. johtuuko se ihmisen toiminnasta on epäselvää, mutta mahdollista.
- pohjoisnavan kesäjäätiköt pienenevät vuosikymmenten mittaustasoa katsottaessa. etelämantereen eivät välttämättä.
- ilmaston jrykkä lämpeneminen, jos se olisi tapahtuakseen, aiheuttaisi vakavia ongelmia köyhimmille kansoille.
- pyörremyrskyjen määrä ei ole lisääntynyt.
- merenpinta nousee lievästi.
- kenelläkään ei ole käsissään täysin luotettavaa mallia ilmaston ennustamiseen, mutta suuntaa-antavia on. ne ovat kuitenkin kaikki puutteellisia.
tässä valossa sanoisin, että niin skeptikot kuin alamistitkin retorisista syistä liioittelevat usein. asian suhteen pitäisi olla varuillaan ja varpaillaan, mutta ei hädissään. on syytä varautua siihen, että co2-päästöt osoittautuvat vakavaksi ongelmaksi, mutta ei pidä kuvitella niistä eroon hankkiutumisen välttämättä olevan autuaaksi tekevä juttu. kaikkien pitäisi vain pitää pää kylmänä ja tarkkailla huolella tilannetta. siinä voi hyvinkin olla syytä hätääntymiseen, mutta varmuutta ei vielä ole suuntaan eikä toiseen.
itse ajattelisin, että maatalous, lihantuotannon lisääntyminen, ihmispopulaation kasvaminen ja infrastruktuurin luonnolle aiheuttama paine ovat monin verroin vakavampia asioita. talouskasvu on pysäytettävä ja annettava luonnolle lisää liikkumatilaa. tällöin ilmastonmuutoskaan ei olisi sen isompi ongelma kuin mitä vastaavat muutokset ovat ennenkään biosfäärin historiassa olleet. nykyisellä kehityksellä ja nykyisessä territoriaalisessa poliittisessa todellisuudessa pienikin heilahtelu ilmastossa voi osoittautua suureksi vaaraksi. pitäisi puuttua siis ennemmin tähän puoleen ja yrittää ajatella uudestaan ihmisen tapaa alistaa ympäristö ja luonto. hiilipäästöjen pysäyttäminen ei nimittäin pelasta meitä kuitenkaan tältä kehityskululta ja sen aiheuttamilta tuhoilta...