
Sain luettavakseni "Tiede" lehden numeron 6-2012,jossa päätoimittaja Jukka Ruukki lukion lyhyen luonnontiedon vankalta pohjalta väittää kohoavan hiilidioksidipitoisuuden ja merien happamoitumisen tuhoavan korallit.
Se olisi aika kummallista,kun muistetaan,että korallit syntyivät kambrikaudella noin 500 miljoonaa vuotta siten,jolloin ilman hiilidioksidipitoisuus oli kymmenkertainen nykyiseen verrattuna ja maapallon keskilämpötila 10 astetta C korkeampi. Veden pH merissä on tukevasti alkalisella puolella,yli pH 8:n ja niiden puskurikapasiteetti hiilidioksidia vastaan on valtava. Tislattu vesi kyllästettynä ilman hiilidioksidilla on pH-arvoltaan päälle neljän,mutta se on eri asia,sillä ei ole puskurikapasiteettia,meren suoloja, ja siten virtuaalinen (ei pysyvä) H2CO3,"hiilihappo" laskee pH:a.
Korallien vähenemiseen löytyy leegio muita syitä,mm. niiden salakauppa. Vietin 9 päivää Ceylonilla (nyk. Sri Lanka) vuonna 1974, silloin korallien maastavienti vielä ei ollut rikos ja paikalliset nappulat sukelsivat minulle parilla kolikolla kaksi oikein upeaa lumivalkoista korallinkappaletta. Pitkällä lennolla takaisin ne alkoivat haista mädälle kalalle muovipussissaan ja yöpyessäni välietapissani Kööpenhaminassa ne oli hirvittävän hajun takia pakko heittää roskikseen. Olin silloin tietämätön siitä,että koralli olisi pitänyt desinfioida, "tappaa", upottamalla se spriihin vuorokaudeksi.Perin harmillista,onneksi muuta aitoa tuontikamaa, batiikkia ja puolijalokiviä oli riittämiin:).