maanantai 20. toukokuuta 2013

Mehiläiskuolemat ja insektisidi

Samat ryhmät, jotka aikoinaan biologi Rachel Carsonin kohukirjan("Äänetön kevät")pohjalta kielsivät DDT:n käytön, joka välillisesti johti ainakin 20 miljoonan afrikkalaislapsen turhaan malariakuolemaan, ovat nyt syyllistämässä turvallista ja laajalti käytettyä insektisidiä mehiläiskuolemista... "Claims that these insecticides could kill bees appear plausible at first blush, and laboratory studies have shown that high doses can affect bees in minor ways. However, doses that bees receive in lab studies “are far above what a realistic field dose exposure would be,” says Dr. Cynthia Scott-Dupree, environmental biology professor at the University of Guelph. The difference is akin to an 81 mg aspirin tablet versus a full bottle of 200 mg tablets, or light rainfall on a bee versus throwing it into a bucket of water"

4 kommenttia:

  1. Ensisijaisen kriittistä olisi joka tapauksessa selvittää mistä mehiläiskuolemat (colony collapse disorder) johtuvat. Kukaan tuskin voi kieltää etteikö CCD olisi hyvin vakava ongelma. Siinä missä jonkun kaljupääkotkan katoaminen on lähinnä symbolinen asia, mehiläisten häviäminen romahduttaisi useimpien ruokakasvien tuotannon.

    Yksi tapa selvittää syyllinen on eliminoida vaihtoehdot yksi kerrallaan pois. Jos mehiläiskuolemat lakkaavat kun tietyt hyönteismyrkyt kielletään, syyllinen oli sitten siinä.

    Panokset huomioon ottaen hinta kokeilusta ei ole kova. Suomessakin kyseisiä myrkkyjä käytetään käsittääkseni pääasiassa rypsin ja rapsin viljelyssä. Kummatkin ovat ihmisravinnoksi kelpaamatonta roskaa, joka on leimattu "terveelliseksi" vain koska toisin kuin oliivipuut, sitä voi kasvattaa Suomessa. Kun Suomalaiset syövät rypsiöljyt, voi saadaan myytyä kalliilla ulkomaille ja vaihtotase paranee.

    Jos rypsin ja rapsin viljely lakkaa Suomesta, hyvä niin. Syökää voita.

    VastaaPoista
  2. Tyypillistä vihreää politiikkaa. Ensin pelotellaan ja sitten hirveellä kiireellä säädetään lakeja. Kukaan ei piittaa faktoista.

    VastaaPoista
  3. DDT nyt joutikin kieltää, ympäristöön levitettynä se ei häviä mihinkään vaan kertyy ravintoketjun huipulle (missä muuten ihminenkin on). Malarian torjuntaan on olemassa myrkyttömiä vaihtoehtoja.

    VastaaPoista
  4. WHO suosittaa nykyisin DDT:n käyttöä (sisätiloissa), haitat ovat hyötyjä suuremmat. Holtiton levittäminen ympärsitöön on eri asia.

    VastaaPoista