lauantai 29. tammikuuta 2011

Ruotsalaisprofessori: "Kasvihuoneilmiö termodynaamisesti mahdoton"




"Kasvihuoneilmiö",josta ruotsalainen Svante Arhennius 1896 spekuloi maapallon lämpenemisen selittäjää, on merkillisenä "ajatuskummituksena" säilynyt ilmastotieteessä termodynaamisesti tarkemmin selittämättömänä ilmiönä,johon viitataan aina kun puhutaan "ilmaston lämpenemisestä". Nyt ruotsalainen fyysikko ja sovelletun matematiikan professori Claes Johnson todistaa sen olevan termodynaamisesti mahdoton,itse asiassa ilmakehä toimii kylmäkoneen periaatteella siirtäen maanpinnan lämpöä ilmakehän yläosiin ja sieltä avaruuteen. Tätä samaa asiaa todisteli parisen vuotta sitten kaksi saksalaista fyysikkoa.


LÄHDE


Claes Johnson

22 kommenttia:

  1. Luin ES:stä haastattelusi. Asiallisista selvityksistäsi kiitokset ja onnittelut. Olen ollut suurteollisuuden erilaisilla uusilla ja maailman suurimmilla koneistoilla tehtävissä joissa joutui/pääsi alusta alkaen näkemään miten hommat, mittaukset, tarkkuudet ym. pelaa.

    Vuosia sitten aloin ihmetellä CO2-uskontoa. Se toimi juuri päinvastoin kuin oikeassa elämässä prosessit menevät. Maapallon ns. globaalin ilmaston lämpötilan mittaus ja säätö hiikidioksidin määrän säädöllä oli käsittämätön tarkkuudessaan. Globaalia ilmastoa ei edes ole. Keskilämpötila 0,01 C. ei tätä päivää. olisi ollut edes 1-0,5 C. Tiedät kaiken tämän.

    Aloin hieman tutkia, koska olen myös eläkkeellä
    v. 2002 tapahtuneen vaikean tapaturman takia. Mikään ei oikein pitänyt kutiaan. Ympäristöni takia käyttelen yleensä nimimerkkiä. Nykyisin kirjoitukset ovat alkaneet mennä läpi jopa HS:ään, 2-3 vuotta sitten ei mitään mahdollisuuksia. He ovat varmasti huomanneet missä mennään. Eivät osaa, uskalla julkistaa totuutta. Tulevat sääolosuhteet saattavat olla ja ovat jo parhaillaan kovat, käsitykseni ja myös aikaisemman historian mukaan nykyiset olosuhteet vaan kovenevat.

    Olemme jo eläneet ja elämme parhaillaan samanlaisia aikoja(sääolosuhteissa) joka puolella maapalloa, mitkä ovat kuuluneet aurinkominimien alkuvuosiin. Maapallon meret vain "ylilämpöisinä" tulevaan auringon energiaan purkavat sateina energiaansa saavuttaakseen tasapainon auringon kanssa. Näin on ollut aina ja aina on tapahtunut minimien aikana ja taitaa tapahtua nytkin. Ja EU:n poliitikot kumartavat pientä viherfeminististä ja pääasiassa naisporukkaa, eivätkä varaudu tulevaan. Melkein kaikki muut suurmaat taitavat hiljaa naureskella EU:n toimia. Esim. Venäjä varautunee jo tulevaan. Raja-alueiden tiukentaminen taisi johtua pelkästä ennakoinnista tulevaisuuteen.

    Milloin ilmatieteenlaitoksille on annettu Gurun osa?. Ne ovat vain lopputuloksen, eli erilaisten sääolosuhteiden tutkijoita, ei muuta.
    Sama kuin teollisuuslaitosta johtaisi "tuotelaboratorio".

    Laittelen pari linkkiä, ne voivat olla tuttuja, mutta varsinkin inaktiivisia syklejä verrattaessa historin säihin ja tapahtumiin tulee mieleen, että miten voidaan ja varsinkin Eurooppa yllättää jo tapahtuvalla aurinkominimillä.

    Tässä kopio HS:lle laiittamastani, tälläiset menee jo läpi. Koski Soinin "oivallusta"

    VastaaPoista
  2. Lähetänpä nyt tämän hesarin jutun

    Sinnepäin
    Mutta taitaa olla vähän liian myöhään. Kaiken lisäksi koko päästökauppa on ollut tavallaan turhaa, sillä maapallon "ilmastoa" ei säädä mikään CO2:n lisäys ilmakehässä.. Maapallon pääsäätäjä on auringon toiminta ja on aina ollut.

    YK, EU ja esim. CO2-uskovaiset eivät ole huomanneet, että elämme parhaillaan aurinkominimin alussa. Olemme olleet siinä jo muutaman vuoden. Auringon erittäin pitkän ja voimakkaan aktiivisuuskauden jälkeen nykyinen sykli 24 on startannut hitaasti ja saattaa jäädä yhtä pieneksi kuin Daltonin minimin n. (1790-1830) ensimmäinen sykli 5.
    Daltonin aikana oli kovat talvet, katovuodet, nälänhädät, Napoleon hyytyi Venäjän yllätystalveen ym. Eli sääolot olivat voimakkaalle aurinkominimille tyypillisiä.

    Nykyinen auringon inaktiivisuus on alkanut vaikuttaa maapallon sääolosuhteisiin pienellä viiveellä niinkuin ennenkin. Siinä ei ripsu ilmakehän CO2:ta vaikuta yhtään mitään. "Energian" alenema on alkanut tuntua maapallon sääoloissa aivan samalla tavalla kuin aikaisemminkin, kun maapallo korjaa olosuhteitaan vastaamaan alentunutta energian saantiaan.

    Vaikka aurinko piristyisikin, niin seuraavat kymmenen vuotta esim. pohjoisella pallonpuoliskolla on lumiset ja kylmät talvet. Saattaa tulla myös entiseen tapaan katovuosia. Myös pienemmistä auringon minimeistä löytyy yhteneväisyyksia esim. koviin talviin. Jos sykli 25 on myös alhaalla, niin kovat ajat jatkuvat ainakin n. v 2040 asti. Sanoi Ilmatieteenlaitos mitä tahansa, sillä kukaan ei voi manipuloida aurinkoa.

    Jollain tapaa on surkuhupaisaa, että YK, EU tullaan muistamaan järjestöinä, jotka eivät huomanneet edes aurinkominimin alkua ja vaikutusta maapallon säihin ja sitäkautta ns. ilmastoon. Varsinkin, jos minimi jatkuu kauemmin. Vuoden- kahden päästä ollaan viisampia. Varaudutaan vaan koviin aikoihin.

    Myös CO2-uskonnon takia moni on siirtynyt ja siirtynee Soinin leiriin. Pitää kuunnella muitakin kuin ilmatieteilijöitä ja vihreitä ilmastoasioissa. Syklin 24 kehitys löytyy
    auringon kuva >trends, sunspots.
    http://www.iceagenow.com/index.htm
    toisesta löytyy tietoa sykleistä ym. Matalien syklien aikoina on aina tapahtunut maapallolla
    http://www.gao.spb.ru/english/astrometr/index1_eng...
    .

    VastaaPoista
  3. "Kun mittarin suuntaa taivaalle, se mittaa edessä olevan ilman IR-säteilyä"

    Jepjep. Sitä "edessä olevan ilman IR-säteilyä" kutsutaan nimellä "kasvihuoneilmiö". Jos IR-säteilyä tutkitaan spektrometrillä, nähdään tarkkaan, mistä kasvihuonekaasuista säteily on peräisin. Siellä näkyy mm. vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, jopa freonit.

    VastaaPoista
  4. Todellako? Mutta sen pitäisi säteillä maahan päin ja jos ilma on kylmempää,kuten tapaa olla ylemmissä aerodyaamisissa kerroksissa (laskee noin 7 C astetta/km), säteily tapahtuukin avaruuteen päin,kylmempään, ei termodynaamisesta mahdottomasti, eli lämpimämpään maahan päin. Vesihöyryn IR-spektri on niin laaja-alainen,että se peittää alleen muut,tietääkseni on mahdotonta erottaa siitä CO2:n spektriä,tuo on vain spekuloitua.

    VastaaPoista
  5. Täh? Kyllä ilmakehä säteilee kaikkiin suntiin ihan riippumatta maan pinnan lämpötilasta.

    VastaaPoista
  6. Merkillistä,että Arhenniuksen 1800-luvun lopulla esittämästä SPEKULAATIOSTA on tullut (ilma)tieteellinen totuus ilman todisteita?

    Olisi aika merkillistä,jos säteilyfysiikka olisi poikkeus termodynamiikan kakkosesta,koko universumin ehkäpä fundamentaalisimmasta laista?

    Ajattele analogiana kolmea eri tasolla olevaa vesisäiliötä. Keskimäiselläkin on potentiaalienergiaa,mutta ei se silti virtaa ylempään säiliöön päin, ainoastaan alempaan.

    "Kasvihuonefyysikkojen" virhe on, että he katsovat tapahtumaa kvanttitasolla ja silloin yksittäinen molekyyli/kvantti voi tehdä mitä hyvänsä,mutta reaalimaailmassa tapahtuma voi kulkea vain kasvavan entropian suuntaan.

    VastaaPoista
  7. "Ajattele analogiana kolmea eri tasolla olevaa vesisäiliötä. Keskimäiselläkin on potentiaalienergiaa,mutta ei se silti virtaa ylempään säiliöön päin, ainoastaan alempaan."

    Ajattelen. Vaikka keskimmäisestä vesisäiliöstä ei virtaakkaan vettä reunimmaisiin, vaikuttaa siellä olevan veden pinta ylhäältä tulevan virtauksen paineeseen. Eli se on vuorovaikutuksessa mukana.

    Maapallosysteemi on toki siinä vähän erilainen, että siinä energiaa virtaa eri vaikuttimien välillä (maan pinta, ilmakehä, avaruus) kunkin välillä yhtä paljon niin sisään kuin ulospäinkin.

    Ei tuossa mitään kummallista ole.

    VastaaPoista
  8. Minusta tuo lämpöpumppuvertaus on erinomainen. Boris Winterhalter tuolla E10Bensiini.com:n kolumnissani kertoi uudesta mielenkiintoisesta lähestymistavasta,josta oli keskustellut kolleegoidensa kanssa:

    Boris Winterhalter kirjoitti:
    tammikuu 14, 2011 10:18 pm

    Kiitos Hannu hyvästä yhteenvedosta CO2:n ympärillä pyörivästä huhumyllystä. Käyn paraikaa mielenkiintoista mielipiteen vaihtoa parin hollantilaisen skeptikkokollegan kanssa.

    Olemme sitä mieltä, että päiväntasaajaseudun voimakkaat pystyvirtaukset (ukonilmat) poistavat valtavia määriä lämpöä jopa tropopausin yläpuolelle. Alustavasti arvioidut poistuvat lämpömäärät ovat luokkaa 40 w/m2 kun IPCC arvioi hiilidioksidin kaksinkertaistumisen aiheuttavan lämpenemistä vain pari wattia per neliömetrille.

    Jo Svensmark arvioi vuosia sitten, että periaatteessa ihmisen aiheuttamaksi väitetty hiilidioksidista johtuva lämpeneminen kumoutuisi muutaman prosentin muutoksella alemmassa pilvipeitteessä.

    VastaaPoista
  9. Millä blogin pitäjä selittää Venuksen korkean lämpötilan?

    VastaaPoista
  10. Venus on lähempänä aurinkoa ja sen yli 90 kertaa meitä paksumpi kaasukehä lähes pelkkää hiilidioksidia.

    VastaaPoista
  11. Eli kasvihuoneilmiö on olemassa?

    VastaaPoista
  12. Mistä niin päättelet? Ehkäpä pinta olisi yhtä kuuma (n. 400 C) auringon läheisyyden johdosta vaikkei kaasukehää olisikaan? Vielä lähempänä olevan kaasukehättömän Merkuriuksen auringonpuoleisella pinnalla sinkki sulaa. Kaasukehä tietenkin konvektion johdosta tasaa lämmön kautta planeetan.

    Teoriassa maapallonkin lämpötila olisi n. 80 C jos kaikki säteily tulisi pintaan, mutta pilvet ja konvektio tasaa sen mukavaan pariinkymmeneen asteeseen.

    VastaaPoista
  13. Venushan on Merkuriusta kauempana, mutta se on Merkuriusta kuumempi. Millä selität tämän?

    VastaaPoista
  14. Ei ole:

    "Mercury's surface temperature is 1,130 °F (630 °C), more than any other planet or moon in the solar system".

    Venuksella pinnalla n. 400 C.

    VastaaPoista
  15. Tuohon voi olla montakin selitystä. Vaikka Venuksen kaasukehästä jotakuinkin yli 97% onkin hiilidioksidia, se ei välttämättä aiheuta kasvihuone-efektiä, vaan rikkihappopilvet pidättävät IR-säteilyn. Merkuriuksen kaasukehä on niin ohut että vaikka se saa neljä kertaa niin paljon auringon säteilyä, siitä myös säteilee pois lämpöä pimeältä puolelta ja navoilta, joka voi selittää Venusta alemman lämpötilan. Venuksella myös saattaa olla geotermistä lämpöä paljon maata enemmän,93 barin paineessa pinnalla hiilidioksidi ei esiinny kaasuna vaan superkriittisenä nesteenä,mikä osaltaan saattaa pidättää lämpöä pinnalla.

    VastaaPoista
  16. Kuuhan on yhtä etäällä auringosta kuin Maa, mutta keskilämpötila Kuussa on alempi. Millä selität tämän?

    VastaaPoista
  17. Tottahan paksu kaasukehä pidättää lämpöä, mutta missä määrin se johtuu hiilidioksidista on asian "pihvi", samoin Maassa. Kuun keskilämpötilasta on vaikea sanoa, auringon puolellahan se kaksiviikkoisen päivän aikana nousee jonnekin + 80 C:een, jopa korkeammallekin ja yön puolella on sitten parisataa astetta pakkasta, kylmempääkin. Emme yleensäkään voi verrata kaasukehätöntä ja kaasukehällistä planeettaa tässä suhteessa toisiinsa.

    Maapallolla luonnollinen vesihöyry, lähinnä pilvien muodossa, vastaa yli 90%:sti lämmön säätelystä (Fred Singer et al). Venuksessa nuo kaasukehän läpinäkymättömäksi tekevät rikkihappopilvet ovat luonnollisin selitys, rikkiaerosolit ovat voimakkaita säteilyn heijastajia, selittäähän IPCC niillä Maan 1940-70 jäähtymisen anomalian, mihin en kuitenkaan täysin usko, pölyn ja aerosolien rooli on vielä pitkälle selvittämättä, ne voivat lämmittääkin.

    VastaaPoista
  18. "Tottahan paksu kaasukehä pidättää lämpöä."

    Kasvihuoneilmiössähän nimenomaan on kyse tästä.

    "missä määrin se johtuu hiilidioksidista on asian "pihvi""

    Hiilidioksidi ole ainoa kasvihuonekaasu.

    --

    Myönnätkö siis, että kasvihuoneilmiö on olemassa? =D Epäsuorastihan tunnustit sen jo ;)

    VastaaPoista
  19. Riippuu mitä sillä tarkoitetaan. "Kasvihuoneilmiö", jota Arhennius 1800-luvun lopulla SPEKULOI, ei johdu olenkaan kaasuista vaan enimmäkseen konvektion estymisestä kasvuhuoneen lasin johdosta.

    Tällaista ei voi vapaassa ilmakehässä tapahtua, vaan juuri konvektio on tärkein tekijä ja siinä tuo lämpöpumppuvertaus on onnistunut. Kun sitten spekuloitua "kasvihuoneilmiötä" mehustetaan erilaisilla "kainaloteorioilla", kuten vesihöyryn vahvistavalla vaikutuksella ja IR:n takaisin heijastumisesta yläilmakehästä maahan päin, termodynaamisesti mahdoton ilmiö, ollaankin syvällä selittelyn suossa.

    Hiilidioksid ei suinkaan ole ainoa "kasvihuonekaasu", vain yksi mahdollisista, sitä voimakkaampia ovat mm. metaani, dityppioksidi ja CFC-yhdisteet korvaavat kylmäaineet. Mutta ylivoimaisesti tärkein on luonnollinen vesihöyry, ennenkaikkea pilvien muodossa, joka vastaa 96-97 prosenttisesti lämmönsäätelystä pallollamme. Ja sitä emme voi säädellä, hiilidioksidin teoreeettinenkin vaikutus on niin vähäinen, ettei sillä ole merkitystä.

    VastaaPoista
  20. Ei kasvihuoneilmiö ole termodynaamisesti mahdoton:

    http://scienceblogs.com/illconsidered/2008/09/greenhouse-violates-thermodynamics.php

    http://www.skepticalscience.com/Second-law-of-thermodynamics-greenhouse-theory.htm

    VastaaPoista
  21. Nooh, tämä "scepticalscience" on opintonsa kesken jättäneen aussikoulupoika John Cookin luomus, ei sitä pidä kovin vakavasti ottaa ;) (vaikka vihreät ylenomaa lainaavatkin).

    VastaaPoista