tiistai 8. toukokuuta 2012
Miksi Eurooppa unohti magneettilevitaatiojunan kehittelyn?
(Kirjoittajan joulukuussa 2010 ottama kuva MAGLEV-junasta Shanghain SongYangin pääteasemalla)
Oli upea kokemus "lentää" maanpinnalla 431 km/h magneettikentässä kelluvalla "MAGLEV"-junalla Kiinan Shanghain Pudongin kansainvälisen lentokentän ja 30 kilometrin päässä olevan SongYangin kaupunkiterminaalin välillä. Koko matkaan kuluu 7 minuuttia 20 sekuntia. Juna kiihdyttää täysin äänettömästi ja tärinättömästi neljä ensimmäistä minuuttia ja täyttä vauhtia 431 km/h pidetään tasan minutti, loppu ajasta menee jarrutukseen, joten keskinopeudeksi näin lyhyellä matkalla tulee vain 250 km/h. Kokeissa tällä saksalaisen Siemensin valmistamalla koejunalla on ajettu yli 500 km/h ja se on ollut säännöllisessä liikenteessä jo yli 10 vuotta ilman uutisoituja onnettomuuksia. Energiaa kuluu kuulemma vain 1/7 pyörällisen junan vastaavasta. Ajoin kahteen kertaan edestakaisin tuon vain 80 juania eli 8 euroa maksavan matkan, upea kokemus tulevaisuuden junasta. Miksipä ei periaatetta voisi soveltaa autoonkin? Kirjoitin jutun Magneettimediaan ja e10bensiiniin niiden kolumnistina tuolloin, mutta valtalehdistö, kuten Helsingin Sanomat ei halunnut juttua, on kuulemma oma Kiinan kirjeenvaihtaja, joka ei kuitenkaan tunnu olevan kiinnostunut tieteestä ja teknologiasta.
MAGLEV-juttuni e10bensiinissä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Nämä "uudistukset" nettisivuissa ovat masentavia. Google uudisti bloginsa ja nyt ei saa enää kappalejakoa ollenkaan, vaan kaikki tulee samaan pötkyyn. Pahoittelen lukijoilleni. Yahoo myös uudisti postiaan ja se tuli moninverroin hitaammaksi. Sivulle tuli sääruutu, joka jostain syystä kohdallani kertoo vain Tampereen sään (?).
VastaaPoistaSiihen ei voi muuttaa mitään muuta paikkakuntaa, mistä ihmeestä yahoo luulee minun asuvan Tampereella???
Sopisko tuo magneettirata myös tavarajunille, vai pelkästään henkilöjunille?
VastaaPoista@vieras
VastaaPoistaEn näe yhtään syytä, miksi ei sopisi. Suurin syy hitaaseen kehittelyyn on tietenkin sen kalleus. Kiina tietääkseni suunnitteli samanlaista junaa Pekingin ja Shanghain välille, mutta päätyi kuitenkin viime vuonna avattuun pyörälliseen junaan, sekin maailman nopein eli kai yli 350 km/h. Joku kysyi minulta, eikö tuo voimakas magneettikenttä häiritse elektronisia laitteita matkustajilla. MAGLEV-museossa SongYangin aseman alla tuostakin kerrottiin, sitä on testattu ja kenttä ei häiritse. se on itse asiassa tiheydeltään varsin "kesy", vastaa noin kännykän ravisteluhälyttimen magneettia.
Siellä oli jopa laite, jolla pystyi testamaan kännykkänsä magneettikentän voimakkuuden verrattuna junan kenttään.
Jos pystyt ediotoimaan päivityksesi HTML-koodia niin voit syöttää sinne
VastaaPoistatagin, se on rivinvaihto HTML:ssä.
Yahoo varmaan yrittää arvioida sijaintisi IP-osoitteesi perusteella. Kuitenkin osassa laajakaistoista ja mobiiliyhteyksissä IP-osoitteesi ei ole pysyvä ja saattaa vaihdella, jolloin systeemi voi luulla sijaintisi olevan käytännössä missä tahansa päin Suomea.
@Anonyymi
VastaaPoistaSuomeksi kiitos! Eli voitko neuvoa "askel askeleelta",
katsos, olen 101%:n maallikko tietokoneasioissa?
Tuosta sijainnista, Soneran supernopean lasikuitunetin
(minulla 10 megaa, mutta saan jopa 100 megaa)sijaintini näkyy olevan Kouvolassa, vaikka olen fyysisesti Vihdissä (Nummela), mistähän se Tampereen keksaisee? No, jos Google paikantaa noin huonosti, ei syytä huoleen (selain on Googlen).
Laitat vain >BR> mutta käännä tuo ensimmäinen > toiseen suuntaan näin< siihen kohtaan, johon haluat rivinvaihdon. Näyttäisi toivivan ihan tässä tekstissäkin. Esim. laitan seuraavaksi 4 BeeÄrrää peräkkäin
VastaaPoistaja jatkuu täällä
Pähkäilin vaan sitä että jos tavarajunilla kuljetetaan vaunuissa aivan hiivatin painavia lasteja, niin miten magneettivaunu sen hoitaisi? Entäs tasapainossa pysyminen ja turvallisuusnäkökohdat?
VastaaPoistaTekniikka on ehkä vielä lapsenkengissä ennen kuin voidaan ottaa kunnolla käyttöön. En tiedä voiko pyöräjunat kokonaan korvata magneettjunila ja että kiskojen paikalle laitetaan magneettirata. Ehkä tehdään joitakin erillisiä magneettiratoja ainakin koemielessä ja hankitaan kokemusta lisää niiden käytöstä.
@vieras
VastaaPoistaEn tietenkään tunne asiaa yksityiskohtaisesti,mutta noin aivan perusfysiikan pohjalta olettaisin, että magneettikenttää voimistamalla kyllä pidetään leijumassa mikä lasti hyvänsä. Magneettikenttähän heikkenee noin etäisyyden neliössä, kuten sähkökenttä ja gravitaatiokin ja kun lisäpaino yrittää painaa junaa lähemmäs "kiskoa", repulsiokenttä nopeasti voimistuu välimatkan lyhetessä. Ja kyllähän vuosikymmenen kokemus Kiinan MAGLEV:ista todistaa, että tekniikka on toimivaa, hinta vain on toinen asia. Pyörä on hyvin vanha keksintö, mutta sen aika lienee ohi tulevaisuudessa, kuten polttomoottorinkin, joka pitkän päivätyön tehneenä siirtyy tekniikan museoon.
Niin, kun olet Bloggerin näkymässä kirjoittamassa julkaisua siellä vasemmassa reunassa on painikkeet "Luo" ja "HTML". Kirjoita juttusi, ja paina sitten sitä HTML painiketta. Silloin näet tekstisi HTML-koodin, eli koodin jonka perusteella selain piirtää tekstin. Sinne voit sitten syöttää HTML-koodia. Rivinvaihto on tosiaan se >br>, mutta ensimmäinen merkki käännettynä toisin päin.
VastaaPoistaPerus HTML kamaa voi opiskella netistä ties mistä, vaikka http://www.sivut.org/
Blogger muuten ilmeisesti sallii osan HTML:stä kommenteissa, mutta ei näköjään kaikkea kuten kuvia.
O.K., kiitos neuvoista,täytyy kokeilla. Mutta edelleen on sanottava, että entinen blogger ilman "uudistusta" teki tuon automaattisesti.
VastaaPoistaJep, aika hämärältä tämä tuntuu jos rivinvaihdot pitää erikseen koodata järjestelmässä jonka pitäisi kokonaan tukeutua helppokäyttöisyyteen...
VastaaPoistaMaglevista muistelen vain, että se oon täysin saksalainen juttu, ei yleiseurooppalainen, ja sakasalaisilta loppuivat yksikertaisesti rahat, tai siis hallitus ei anna kun pitää muuta tärkeämpänä (Deutsche Bahnilla riittää ongelmia muutenkin). Rata on ilmeisesti hyvin kallis rakentaa. Tää kiinalaisten Maglev on myös täysin saksalainen, ainakin täsmälleen sakasalaisella tekniikalla toteutettu. Japanissakin on kehittelillä oma versio, mutta siitä ei ole viime aikoina kuulunut,vaikka testirata on käytössä. Harmi tietty ettei homma etene, vänkä väline.
VastaaPoistaTotta, Siemensin rakentama se Shanghain Pudongin MAGLEV on,rahoittajina oli Shanghain kaupunki ja muutama suuryritys tuon ratamuseon kertoman mukaan.
VastaaPoista