Kannattaako siirtyä uuteen E10-bensiiniin?

Nyt siis huoltoasemien entiset 95E tankit alkavat vaihtaa sisältöään uuteen, maksimissaan 10 tilavuus-% etanolia eli etyylialkoholia sisältävään "eurobensiiniin" merkinnällä E10. Kannattaako käyttää autossaan tätä uutta "viherbensiiniä"? Virallinen selitys, joka noudattaa EU:n direktiiviä uusiutuvien polttoaineiden ja päästöjen vähentämisen tarpeellisuudesta,luonnollisesti suosittaa sen käyttöä. Mutta onko siitä todella hyötyä,vai auttaako se vain täyttämään EU:n byrokraattisia määräyksiä, "direktiivejä"?

Katsotaanpa ensin asiaa aivan kustannusten kannalta. Virallisen totuuden mukaan tuo 10%:n lisä etanolia, jonka lämpöarvo on 2/3 bensiinin vastavasta, aiheuttaa sen,että sitä kuluu 1-2% enemmän. Verrataan sitä 98E:een,jossa etanolia maksimi 5% eli sama kuin 95E:ssä aikaisemmin. 98E näyttää nyt maksavan aika tarkkaan 4 senttiä enemmän litralta,kuin uusi E10. Prosentuaalisesti tämä on, jos yksinkertaisuuden vuoksi pyöristetään litrahinta tasan 1,5 euroon,hieman yli 2%. Eli kun tehoa saadaan n. 2% enemmän ja 98E maksaa saman n. 2% enemmän,on lopputulos, ettei 98E ole autoilijalle yhtään kalliimpaa kuin uusi E10. Tässä ei kuitenkaan vielä ole huomioitu sitä,että nykyaikaisessa autossa ymmärtääkseni on nakutuksentunnistin,joka säätää täyttöä eli puristusta polttoaineen oktaaniluvun mukaan ja puristussuhteen kohoaminen nostaa myös hyötysuhdetta, joten 98E:n etu suurenee. Tarkkoja ollaksemme, etanoli saattaa myös nostaa puristuskestävyyttä,joten tällainen laskelma voi olla pielessäkin.

Jos sitten mennään uuden E10:n riskeihin,niin vain n. 72% autokannastanme ylipäätään voi sitä käyttää ilman merkittävää riskiä polttoainejärjestelmän muoviosien ja alumiiniosien pehmenenemistä/syöpymistä. Useimpien uusien autojen väitetään kestävän sitä,mutta onko tuo perinpohjin tutkittua faktaa vai "mutu"-tietoa? Vahvasti epäilen,että tässä nyt toimitaan vain arvelujen pohjalta ja monella autoilijalla saattaa olla tulevaisuudessa korjaamolaskuja ja jopa ongelmia tien päällä tiedossa. Juuri luin uutisen,että Ranskassa oli testeissä auto,johon tankattiin E10:ä,mutta joka ei siihen ollut soveltuva, peräti räjähtänyt,kun E10 syövytti polttoaineletkun rikki ja bensiiniä pääsi kuumaan koneen päälle. Jos ette usko minua,niin tässä tuo uutinen:

E10 bensiini räjäytti auton

Toinen ongelma jota pelkään ääripakkasillamme,on jäätyminen. Vedetön etanoli tunnetusti imee vettä ilmasta ja kuten tiedämmme, jos kovalla pakkasella ruiskutamme tuulilasille alkoholia sisältävää pesunestettä, alkoholi nopeasti haihtuu siitä ja lasiin jää jääkerros. Joku väittää nyt,että spriitähän ennenvanhaan nimenomaan heitettiin tankkiin "sitomaan" vettä. Tuo on kuitenkin vain osatotuus, alkoholi sitoo vettä vain nk. aseotroopin eli vakiolämpötilassa kiehuvan/haihtuvan seoksen muodostumiseen asti. Tämä asia saattaa kuitenkin olla tutkittu jo ja voin olla väärässäkin.

Mitä tulee päästöihin, jos nyt hiilidioksidin määrä hivenen pienenee (ja koko hiilidioksidin rooli ilmaston lämpenemisessä on voimakkaan debatin kohteena tiedemiespiireissä), mitä tulee päästöinä alkoholista? Palaminen ei koskaan ole täydellistä ja kun katalyytit hapettavat hiilivedyt ja pelkistävät typen oksidit, tuleeko etanolista epätäydellisen palamisen tuloksena asetaldehydiä, syöpää aiheuttavaa eli karsinogeenista ainetta? Onko tämä puoli asiasta tutkittu?

Summana kaikesta ylläkerrotusta,kirjoittaja ainakin siirtyi jo pari tankillista sitten 98E:n tankkaajaksi, vaikka uuden autoni kaikkien mallien alkaen vuodesta 1990 pitäisi soveltua myös E10:lle."Ei vara venettä kaada"ja tunnetusti en ole tämän ilmastohömpän kannattaja!

EDIT: Ja jos siirrytään laajempiin kysymyksiin ja "vihreään" ajatteluun, niin alkoholihan tuohon eurobensiiniin tuodaan nykyisin Brasiliasta,jossa se tislataan sokeriruon sokerista käytetystä "mäskistä". Tämä tarkoittaa massiivista hiilidioksidia sitovien sademetsien raivausta sokeriruokoviljelmien tieltä. Alkoholin tislaus on hyvin energiavaltaista touhua ja mistäpä muusta tämä energia saadaan kuin fossiilisia polttamalla? Laivaus ja logistiikkaketju tuolta asti tuottanee myös muhkean määrän CO2:a, mikä on tase maailmanmitassa loppurivillä?

Sivujuonteena tähän en malta olla kertomatta,että kehitin jo n.35 vuotta sitten käytössä olevaa Battellen patenttia huomattavasti tehokkaamman selluloosan hydrolyysimenetelmän,jolla jätepuusta voitaisiin valmistaa alkoholia edullisesti.
Tuo tapahtui ensimmäisen energiakriisin aikoihin 1970-luvulla, sitten öljy halpeni jälleen ja keksintöni painui unohduksiin. Olsikohan aika kaivaa se "naftaliinista"?